Homepage ↩

Songs by Letaali ↩

---

Seison huppu päässä kaatosatees sateenvarjo kii/
ja nauran niille jotka myrskyn tullen puhkee kyynelii

Pääsin viimein irti siitä mielen talutusnuorast/
veteen piirretty reitti semi kaukana suorast

Jos sun saamat aikalisät jakautuuki osii/
Viisareiden pysähtyes tarinoista tulee tosii

Oon ajaton ku nykyhetkee esittävä elokuva/
Kauhun sävyttämä kohtaus takaraivoo liimautuva

Pelokas ja avuton mut olevinaa vitun vahva/
Juoksen itseäni pakoon mutten tiiä miks se jahtaa

Raha ei tee onnelliseks eikä tee kyl kamakaa/
Vaa pakoillaan tät todellisuut hymymaskin takana

Sit fiman läpi pumppuihin itsetuntoo ladataan/
Ja tylsil neuloil sitä pitkin käsivarsii hakataan

       10sec

Elonmerkit vähis eikä silmäkulmas pilkettä/
Verenkierron kemikaalit silmiäni kirveltää

Eioo olemassa aikaa ei toimintatapoja/
Ja menettelyn tuloksena kaikki voi hajota

Kun maailmalta pyytää paljon muttei kaikkea/
Edistys on taattu mut jokseenkin vaikeaa

Sanat kopioitu pään sisäsellä leikepöydäl/
Huidon pimeässä käsilläni enkä valoo löydä

Monitoril aivosähkökäyräni on suora/
Ja laskelmoidun ajattelun seurauksen voi kuolla

Jos viivat on suoria mut piirretty veteen/
Ykskään askeleista ei vie taakse eikä eteen

Läheiset on petetty ja ajatukset myyty/
Kun oksennukset rinnal istun dösärillä kyykys

Ja huolimatta nesteytyksest kita pysyy kuivan/
Enkä tottele ees itseeni tai ajattele muita

Kulissien edessä kaikki on harhaa/
Kuten mädäntynees kallossa kultaset hampaat

Rakentavat keskustelut minäkuvan kanssa/
On kontrasti suurudenhulluuteen varmaan

Hyppään ulos aikaikkunasta kouristellen maassa/
Kanssa kuoleman lähettilään ikuisesti valssaan